Marraskuussa 2006 ilmestyi Suuren Käsityölehden numero, joka puffasi seuraavan numeron sisältöä sanoin "vatsatanssijan toiveasu". Vilkaisin kuvaa ja huokaisin -- ei mikään unelmien tanssipuku. Väriksi oli valittu haalea turkoosi, koristeita niukasti ja hameen malli vei ajatukseni vähintään kymmenen vuoden taakse.

Kyseinen puku ilmestyi tammikuun Suuressa Käsityölehdessä toissaviikolla, ja pääsin tarkemmin tutustumaan ohjeeseen. Pukukokonaisuuteen oli kaavoitettu neljä osaa: ns. kaksiosainen eli liivit ja vyö, hame ja huivi.

Hame on sinällään ihan hauskan mallinen, voisin kuvitella tekeväni kaavalla hameen treenikäyttöön: helma on viistottu V-malliseksi, sivut nousevat yli puolen pohkeen. Leveyttä hameessa on esiintymiskäyttöön niukalti, yleensähän kaksiosaisen puvun kanssa käytettävä hame on lähinnä kellomainen, joskus jopa tuplakello. Hame on tehty piilovetoketjulla lantiolta istuvaksi ja helmaan on ommeltu hapsullinen helminauha, molemmat valintoja, joita en itse tämäntyyppiseen hameeseen tekisi.

Huivi on myös ihan hauska, josko ei tanssikäyttöön. Huivi on kolmion mallinen, pitkän sivun leveys 150 senttiä eli kankaan leveys, mikä on aikuisen tanssihuiville auttamatta liian vähän. Alareunoihin on ommeltu samaista hapsunauhaa.

Vyö kiinnitetään silmuilla ja nauhalla, mikä on heppoinen ratkaisu painavalle vyölle. Tämä malli on tosin huomattavan kevyt, vain kaksinkertainen kangas, jonka helmaan on edelleen ommeltu hapsunauhaa, ja vyötärölle (!) kiinnitetty paljettihapsuja, jotka näyttivät olevan herkästi takertuvaa sorttia. Mallissa etuosa on leveä, takaosa kapea.

Liiveihin tarjotaan vain kuppikokoa B, koot 75--85. Liivimallin perusongelma on se, että se valmistetaan niin ikään pelkästä kankaasta ilman kovikkeita. B-kuppinen harrastaja voi tällaisella pärjätäkin, mutta vähänkään suuremmalla kuppikoolla tarvitaan rintavarustukselle kunnon tukea jo ihan esteetiikan nimissäkin. Ylipäänsä liiviosa muistuttaa enemmän rintaliivejä kuin tanssipuvun liivejä: olkaimet on tehty kuminauhasta säädettäviksi ja muotoilu tehdään kaarituilla. Tanssiasumaisuutta tuo lähinnä alaosaan kiinnitetty helminauha.

Puku ohjeistetaan valmistamaan silkistä, jota menee koko asuun 2,75 metriä (!!!).

Sovellusta

Hmm... Perusideahan on mukava, ja kaavoja itämaisen tanssin asuihin tanssinharrastajat ovat kaivanneet kautta vuosien. En kuitenkaan kehottaisi orjallisesti tätä kaavaa hyödyntämään. Hameen kaavalla voisin valmistaa treenihameen, josko en piilovetoketjullisena versiona. Huivin kaavaa ei missään nimessä kannata käyttää tanssihuivin tekemiseen (jonka leveyden täytyy ehdottomasti olla ainakin 60--80 senttiä leveämpi kuin oma syliväli, siis kädet levitettynä sivuille), mutta lantiohuivintapaisen siitä voisi saada (jos 150 senttiä riittää siihen, että saa huivin myös sidottua kunnolla kiinni).

Vyön kaavaa voi mainiosti soveltaa, josko itse tekisin etuosan kapeampana kuin tässä mallissa ja vastaavasti leventäisin takaosaa reilusti. Taakse muotoillun silmukiinnityksen sijaan laittaisin vyön kiinnityksen sivulle, johon riittävästi päällekkäin menevää varaa ja kiinnittimeksi hakaset. Liiviosan kaavalla voi B-kuppinen ryhtyä liivejä väsäämään, jos näprääminen innostaa, mutta materiaalit kannattaa vaihtaa ja sitä myöten suurin osa ohjeistakin menee sovellettavaksi -- esimerkiksi pelkistä kaarituista tuskin on riittävästi tukea, mutta topatut liivikupit parantaisivat jo tilannetta. Sekä vyö että liivit kaipaavat enemmän jämäkkyyttä kuin ohjeessa on.

Asu varmasti näyttää tanssiin vihkiytymättömän silmin aivan tanssiasulta, mutta enemmän tanssineen silmin puku kaipaa jalostamista.

Lukuisat tanssijat valmistavat jatkuvasti asuja niin kansantansseihin, baladiin kuin estradiinkin, joten mistään salatieteestä ei ole kyse. Esimerkiksi joustavasta kankaasta pystyy istuvan galabeyan valmistamaan melko helposti. Kaavoja ei toki löydy itämaisen tanssin asun nimellä, mutta erittäin hyviä sovellettavia kaavoja löytää juhlavaatteista. Valitettavasti tällaisten tanssiasujen ompelu edellyttää niin kaavan kuin ompeluohjeen sovellustaitoa, joten jos sitä ei ole entuudestaan hankittuna, ei ensimmäisen tanssimekon kankaaksi kannata valita kalleinta, mitä kaupasta löytyy. Taidoilla on tapana kehittyä harjoituksen myötä, joten muutaman esiintymisasun valmistamisen jälkeen voi lisätä vaatimustasoa.

Niille, joilla peukalo on keskellä kämmentä ja tilillä enemmän rahaa kuin kalenterissa aikaa, suosittelen lämpimästi suomalaisia basaarimyyjiä, jotka hankkivat upeita asuja Kairosta. Nettisivut löytyvät ainakin Studio Hennalta ja Let's Dance -liikkeeltä.

Tiedotusluonteisia asioita

Pukuhuuman keskeltä palaamme takaisin tanssitiedotteiden pariin.

Kaikki vanha 7HT:n nettisivujen aineisto on nyt muokattu uuteen sivuformaattiin. Myös jäsenlomakkeet toimivat taas, joten esimerkiksi osoitteenmuutokset pääsee tekemään kätevästi jäsenlomakkeella.

Ensi kesän Yalla!-festivaalin esite on ilmestynyt. 7HT:n jäsenet saavat esitteen ilman eri tilausta, muut voivat tilata esitettä Masrah ry:ltä.

Tällä viikolla jatkuu paluu tanssitunneille. Viikonlopun voi viettää Naantalissa 12. Oriental Dance Festival of Finlandin parissa. Tapahtumassa on kurssien ja basaarien lisäksi näytökset perjantaina ja lauantaina kello 20 sekä sunnuntaina kello 15.

Jos olet Helsingissä, voit perehtyä sunnuntaina arabeskin apulaisiin Peppina Lindforsin johdolla Tanssikeitaalla.

Meillä on lunta ja pikkupakkasta. Johan tätä on odotettukin! Varovaisuutta liikenteeseen ja iloa tanssiin, hyvät tanssijat.